Puolivahingossa eksyi silmiini tämä Himppu Mummun Patalappu ja se tuntui heti välittömästi sopivalta työltä.
Pientä ongelmaa kyllä tuotti tuo ohje aluksi, varsinkin kun mun kone hukkasi ohjeesta valokuvat, mutta kyllä se, kun aikansa tahkoi, alkoi sujua.
Kuvia en voi laittaa kun ei tässä koneessa vielä ole mitään millä muokata niitä.
Voi kuinka kaipaankaan sinua, GIMP!
Mulla sanoi vanha ja hyvin palvellut kone sopimuksen irti vuosien yhteistyön jälkeen ja koitan sopeutua tähän uuteen rakkineeseen.
Aluksi se tuntui niin ihanalta ja nätiltä kun otin sen paketista, mutta se harhaluulo haihtui hyvin nopeasti.
Mikään tässä ei ole siellä missä pitäisi ja kaikki mitä tässä onkin, on väärää.
Veikkaan, että mikrosoftilla on kasa kalliilla rahalla maksettuja insinöörejä keksimässä, miten saadaan mahdollisimmin epäselväks ja epäkäytännöllisiseksi tehtyä koko hoito.
Joka kerta, kun tulee uusi käyttis, se on himpun verran sekavampi kun edellinen.
Älkääkä edes alottako viirustorjunnasta ja palomuureista..
Alkaa närästää (ja pukkaa vatsahaavan) kun pitäis olla vähintään mikrotukihenkilö tai omata joku muu hienolta kuulostava koulutus, että niitten kanssa pärjää. Ja sitten siitä kivasta pitää vielä erikseen maksaa.. huoh..
Ymmärrän ja symppaan ihan täysin niitä kyrpiintyneitä käyttäjiä jotka nykyään kehittelee kellarissaan tietokoneviruksia.
Joo, mulla taitaa olla pieniä sopeutumisongelmia. Oon vannonut Linuxin nimeen siitä asti kun se puoliväkisin laitettiin mun koneeseen ja nyt on vähän syyllinen olo. Niinku olis heränny aamulla väärän tyypin kanssa väärästä sängystä.
Ja muutenkin tuppaan välillä vähän innostuun, kun otetaan puheeksi windows vs linux, mutta nyt lienee parempi lopetella, ennenkun joku Bill Gatesin kätyri tulee ja katkaisee multa yhteydet..
Ja kun nyt vaihdettiin muutenkin kevyempään aihepiiriin, niin katsokaapa meidän Mustikkaa ja nettiyhteyspömpelin hyötykäyttöä.
Tästä voi ottaa mallia kuinka rentoudutaan!!
5 kommenttia:
Moi Mira
Kiva nahda etta oot taas puikoissa, siis paivitat blogiasi.
Ma en nae oikein lukea sun juttujas just nyt, kun mulle tuli tippa silmaan. Yks juttu liikutti mua ja mulle tuli kamala ikava lapsiani.
Ma koitan tulla paremmilla silmilla, etta naen mita sa oot tanne kirjaillut. Vanhuus ei tule yksin. :))
Terkkuja taalta LA:sta
Kiva kuulla sustakin.
Tässä on ollut vähän matalalentoa viime kuukaudet, mutta pikkuhiljaa tässä alkaa elämä voittaa.
Tarvis koittaa pitää vähän enemmän yhteyttä.
Juu niin tarttis, ma olen nyt niin kotiutunut jo tanne, etta sita kaipaa jo jotenkin Suomen kuulumisia. :))
ihanan rento kisu, ja tyynykin on valmiiksi lämmitetty. kiva kun blogissasi tapahtuu taas.
Routa; Kiva kun kävit. Otin tosiaan sellasen luovan tauon, mutta aina sitä tuppaa palaamaan, syystä tai toisesta.
Vähän kun se porsas, jonka Routa ajoi takaisin kotiin ;)
Lähetä kommentti