Puhtoinen lähiöni

On se vaan pojat ihanaa asua tälläisessä wannabe lähiöissä. Tämähän ei virallisesti ole lähiö, koska asutaan kuitenkin suhteellisen lähellä keskustaa ja Wikipedian lähiölistassa tämä loistaa poissaolollaan.
Mutta jos oikea lähiö ja wannabe lähiö tappelis, niin varmasti wannabe lähiö voittaisi.
Asuin lapsuuteni ihan oikeassa lähiössä, joka löytyy listastakin ja siellä oli hiljaista ja rauhallista tähän verrattuna.
Tuntuu, että tää on koko paikka heränny eloon, ja tuottamaan ääntä, kun aurinko on vähän näyttänyt itseään. En ainakaan muista että täällä olis ollut näin paljon elämää aikasemmin. Tai sit musta on vaan tullut kärttyinen ja kyttäävä naapuri.

Mun alakerrassa on baari, joka oli syystä tai toisesta aika pitkään suljettuna, mutta nyt on avannut ovensa kaikille mallasjuomaa haluaville. Se on mallia krapula-aamuna-saatan -piipahtaa-yhdelle-jos-en-jaksa-kauemmaksi, ja kuvittelisin, ettei sinne tosissaan mene kukaan, joka jaksaa kävellä vähän pidemmällekin (krapula aamunahan sitä tunnetusti ei jaksa), mutta se on osottautunut hyvinkin suosituksi.
En pysty edes laskemaan niitä lukemattomia serenadeja,joita ikkunani alla on laulettu selkemisajan jälkeen. Vaikka Juomalaulu ei sieltä romanttisimmasta päästä olekaan..

Tien toisella puolella on sitten vähän tasokkaampi paikka, jossa huhujen mukaan saa ruokaakin.
En ole koskaan vieraillut, koska siellä tarjoillaan myös KARAOKEa...
Sinällään nostan hattua niille, jotka uskaltavat sen listalta tilata, sillä oma lauluääneni on yhtä nautinnollisen kuulosta kun kynnen vetäminen pitkin liitutaulua. Silti, myötähäpeän määrä on tähtitieteellinen kun kuuntelen niitä pahimmin humalassa, ja pahimmin nuotin vierestä laulavia ihmisiä.
Tulee väkisinkin mieleen Idols karsinnoissa tippuneet, itkevät nuoret jotka haukkuu tuomarit, koska "mun äiti sano että mä oon hyvä laulaan".
Niin munkin isä sanoi, kun mä olin 5.v, että laulan hyvin, mutta en mä silti tähtää kansainvälisille areenoille. Ja mikä tärkeintä, joskus äidit ja muutkin sukulaiset ja kaverit vaan VALEHTELEE!

Mutta takaisin asiaan, tässä kun asutaan näppärästi kahden baarin välissä ja homman kruunaa opiskelija-asunnot jotka on myös kivenheiton päässä, on sanomattakin selvää, että meno on taattua, varsinkin näin vappua odotellessa.
Koko viikonlopun täällä oli ilmainen live esiintyminen, joka kaikui ihan jokaisesta ikkunasta jonka ilkesi pitää auki, halusi sitä kuulla tai ei. Ärsyttävintä asiassa oli se, etten tiedä missä tämä aikansa eläneiden wannabe poptähtien, jotka raiskasi joka ainoan suomiklassikon ja risat päälle, keikka oli. Epäilisin kuitenkin jompaa kumpaa baaria tai sitten joku piti minifestarit parkkipaikalla. Vaikka eipä sen väliä, kun ei mulla ole pesäpallomailaakaan.

Juuh, mähän alan pikkuhiljaa täyttämään tämän blokin odotukset ja elämään nimen mukaisesti.
Ei mene kauaakaan kun valitan elokuvissa karkkipussin rapistelijoista ja niistä, jotka eivät kaupan kassalla laita sitä kapulaa omien ostostensa jälkeen. Ja seuraava askel onkin sitten jalkakäytävällä pyöräilijöiden töniminen ajotielle tai mahdollisesti harjanvarsien tunkeminen pinnojen väliin.

Lähdenkin tästä ostamaan pesäpallomailaa ja kurkaan olisko talkkarilta unohtunut harja jonnekin.. sillä välin, nauttikaa maanantaista ja muistakaa, että se mariseva kiusankappale saattaa vaania juuri sinua!