25 toukokuuta 2007

Blaaah..

Nyt on sellaista matalalentoa, ettei ennen ole nähty. Jonkun sortin masennus on hyökännyt kippuun suht kovalla voimalla.
Kaikki energia on jollain muulla ja se näkyy.

Virkkuut on jäänyt jonkun muun tehtäväksi ja Noro-takin takakappalekin tuntuu junnaavan paikallaan.
Ihan sama vaikka kymmenen kerrosta kutoisi niin ei se pitene.
Tässä joutuu varmaan tilaamaan lisää lankaa kun tuo syö kaiken tätä menoa.

Mustikin ihmettelee, että mikäs kumma se tämä on




Isän tilanne ei ole hyvä sekään, mikä tietty vaikuttaa muhun. 24 kausi 3 on nyt menossa ja kohta varmaan joutuu kattomaan 4 kauden uudestaan.
Mähän siis olen katellut 24:sta ja kutonut, koko sen ajan mitä isä on sairastanut. Vie aika hyvin ajatuksia pois kun kattelee ameriikan maan suurta sankaria työssään. Terapiaa, jonkunlaista, kaiketi.

Mutta nää kolmenkympin kriisit, sun muut elämän tarkoituksen miettimiset ei ole mitään kevyttä
mietittävää. Varsinkin kun ressaa kymmentä hukkaan heitettyä vuotta.
Ja tässähän se on, koko paska kauniissa paketissa.






Pink Floyd - Time

Ticking away the moments that make up a dull day
You fritter and waste the hours in an off-hand way
Kicking around on a piece of ground in your home town
Waiting for someone or something to show you the way
Tired of lying in the sunshine staying home to watch the rain
You are young and life is long and there is time to kill today
And then the one day you find ten years have got behind you
No one told you when to run, you missed the starting gun
And you run and you run to catch up with the sun, but it's sinking
And racing around to come up behind you again
The sun is the same in the relative way, but you're older
And shorter of breath and one day closer to death
Every year is getting shorter, never seem to find the time
Plans that either come to naught or half a page of scribbled lines
Hanging on in quiet desparation in the English way
The time is gone the song is over, thought I'd something more to say

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Älä välitä, kyllä ne kriisit ja masennukset jossain vaiheessa väistyy antaen taas tilaa paremmalle ololle.
Kivan näköinen takki sulla on tulossa - hiljaa hyvä tulee :)

Anonyymi kirjoitti...

Hyvää juhannusta sinulle Mira :)